Tervetuloa Helsingin Puuseppäin Ammattiyhdistys 701 kotisivuille
Helsinkiläisen puuseppien ammatillisen järjestötoiminnan peruskivi laskettiin 22.4.1888 Helsingin Kruununhaassa, Mariankatu 4:ssä pidetyssä puuseppäkokouksessa. Siihen osallistui noin kuutisenkymmentä henkeä. Tilaisuuden avasi puuseppä Matti Haapanen lausuen kokouspöytäkirjan mukaan: "monia kohtia ammattiyhdistyksen tarpeellisuudesta sekä toivomuksen yhdistyksen perustamisesta." Avauksen jälkeen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Vilho Koskinen ja sihteeriksi Frithiof Nieminen. Puheenjohtaja meni välittömästi tilaisuudessa pääasiaan ja pyysi läsnäolijoita ilmaisemaan mielipiteensä ammattiyhdistysliikkeen perustamisesta. Vilkkaan keskustelun jälkeen hanke sai kokouksen yksimielisen kannatuksen ja perustettavan yhdistyksen sääntöjä valmistelemaan valittiin kaksitoistamiehinen toimikunta.
Helsinkiläisen puuseppien ammatillisessa järjestäytymisessä oli näin otettu ratkaiseva askel.
Sääntöesitystä valmistellut toimikunta sai työnsä valmiiksi varsin nopeasti, sillä se saattoi kokoontua käsittelemään laatimaansa sääntöluonnosta jo toukokuussa. Tällöin esitys luettiin suomen ja ruotsin kielellä ja hyväksyttiin sen jälkeen pykälittäin muutoksitta. Tämän jälkeen ehdotus esitettiin viranomaisille. Uudenmaan läänin kuvernöörin (maaherran) viraston myönteinen päätös asiasta saatiin syyskuussa 1888.
Tämän jälkeen olivatkin jäljellä vain yhdistyksen perustamistoimet. Ne suoritettiin 4.11.1888, jonka puheenjohtajaksi tuli puuseppä Vilho Koskinen. Hänen lisäkseen yhdistyksen ensimmäiseen toimikuntaan valittiin J.A. Sandqvist, J.H. Partanen, F.F. Ström, T. Ihalainen, K. Sundman, M. Haapanen, H. Laitinen, F.A. Vilberg ja Frihtiof Nieminen.
Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys sääntöjensä valossa
Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistyksen sääntöjen ensimmäinen pykälä ilmoitti yhdityksen tarkoituksen olevan toimia "yhdyssiteenä ammattilaistensa keskuudessa, edistääkseen heidän parastansa henkisessä ja aineellisessa kehityksessä."
Jäsenmaksu oli sääntöjen mukaan 25 penniä kuukaudelta (vuonna 1986 = 4,97 markkaa). Sen lisäksi jäseneksi otetun oli suoritettava kahden markan sisäänkirjoitusmaksu (vuonna 1986 = 39,82markkaa). Kun puusepän päiväpalkka oli Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistyksen keräämien tietojen mukaan vuonna 1888 2,80 markkaa, kului jäsenmaksuun ainoastaan 0,4% kuukausiansiosta (vuonna 2022 tuo suuruus ammattiyhdistyksen osalta on 0,18%, Teollisuusliiton osuus 0,82%, yhteensä 1% kuukausiansiosta), ammattiyhdistyksen osuus siis jopa pienempi kuin yhdistyksen perustamisen aikaan.
Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistyksen tärkein päättävä elin oli vuosikokous. Sen tärkeimmät tehtävät olivat toimikunnan laatiman vuosikertomuksen hyväksyminen, tili- ja vastuuvapauden myöntäminen ja uuden toimikunnan valitseminen. Eikä tämä ole tänä päivänäkään tuosta muuttunut.
Vuosikokousten välisenä aikana Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistyksen asioita hoiti sääntöjensä mukaan toimikunta, johon kuului puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, ja yhdeksän varsinaista ja neljä varajäsentä. Toimikunnan oli kokoonnuttava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa.
Nykypäivänä Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys RY toimii niinsanottuna kokoomayhdistyksenä, jossa on jäseniä monilta eri työnantajilta sekä aloilta. Näin ollen yhdistyksemme on monimuotoinen useiden työehtosopimuksien myötä. Haluaisimme teistä jäsenistä jokaisesta työehtosopimuksen piiristä mukaan toimintaamme.
Yhdessä ME olemme vahvempia, yhdessä ME muutamme työoloja, yhdessä ME kehitymme. Jokaisen panos on arvokas.
Kuva Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys RY:n julkaisemasta historiikista, joka julkaistiin yhdistyksen 100-vuotishistorian kunniaksi 1988. Kirjan on kirjoittanut työväenliikkeen historiian erikoistunut toimittaja ja tutkija Heikki Laavola.
Ylläolevassa historiikissä on otteita kirjasta.
